Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa

Kirjoitin aiemmin blogissa ”Maskirovkaa tämäkin – ”Operaatio” Dmitri Donskoi” (9. elokuuta 2017) siitä, kuinka katse kohdistetaan ”näytelmän” keskipisteeseen, samalla se mitä kulisseissa tapahtui jää varjoihin, ja aivan liian vähäiselle huomiolle. Kyseisessä kirjoituksessa huomioin sen, kuinka media kiinnitti likipitäen kaiken huomion Projekt 941 Akula-luokan strategiseen ohjussukellusvene Dmitri Donskoihin samalla jättäen aivan liian vähäiselle huomiolle Itämeren alueelle Venäjän Pohjoisesta laivastosta saapuneet pinta-alukset, kuten Projekt 1144 Orlan eli Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Velikin ja Vice-Admiral Kulakovin, Projekt 1155-luokan sukellusvenetorjuntaan tarkoitettu hävittäjän sekä Marshal Ustinovin, Projekt 1164-luokan ohjusristeilijän.

Tässä kirjoituksessa teen samansuuntaisia havaintoja Valko-Venäjällä järjestettävään Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiseen Zapad-2017-sotaharjoitukseen liittyen, siihen kuinka etenkin media – erikoisjulkaisuja lukuunottamatta – kiinnittää merkittävän huomion harjoitukseen ja sen valmisteluihin, käyttäen ajoittain kontekstiin tavattoman kehnosti sopivia klikkiotsikoita, mutta aivan kuten Dmitri Donskoin kohdalla myös Zapad-2017-sotaharjoituksen alusaikana moni – olennainen – tapahtuma ja asia jää liian vähäiselle huomiolle mediassa. Ne ovat jossain taustalla ja mikäli jotain tapahtuu, ihmetellään sitä, kuinka tämä pääsi yllättämään meidät, vaikka ne ennusmerkit ovat olleet esillä, jos vain halua ja kiinnostusta riittää.

Se on ymmärrettävää, että kevättalvella 2014 Venäjän suorittama Krimin niemimaan miehittäminen tuli yllätyksenä useimmille meistä. Mutta missä määrin kolme ja puolivuotta tapahtuneen jälkeen voidaan puhua ”yllätyksestä”, jos sota Ukrainassa eskaloituu? Onko se enää mikään yllätys, kun maassa on sodittu vaihtelevalla aktiiviudella useita vuosia? Tästä huolimatta monille ajoittaiset – mutta säännönmukaiset – sodan eskalaatiot tulevat yllätyksenä, aivan kuten tulee yllätyksenä sekin, että Ukrainassa soditaan. Mutta palatkaamme teemaan eli siihen mihin katse kohdistuu ja mitä samalla jää havainnoimatta eli Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa.

Ukrainan sota on monella tapaa unohdettu sota lähellä Euroopan ydintä. Jos vertaa sen keräämää huomiota 90-luvun ja tämän vuosituhannen alun Jugoslavian hajoamissotiin, asetelma on monella tapaa nurinkurinen – media kärsii ajoittaisesta muistinmenetyksestä, mutta vielä suuremmasta muistinmenetyksestä tuntuvat kärsivän ne poliitikot, jotka syyttävät Yhdysvaltoja aggressiivisuudesta lähialueillamme samalla jättäen joko huomiotta, tai liian vähälle huomiolle, sen mistä kaikki alkoi – kevättalvesta 2014 ja Venäjän suorittamasta Krimin niemimaan miehittämisestä ja laittomasta anneksaatiosta itseensä. Mikäli tarkastelemme hiukan pidempää aikajännettä, on syytä huomioida Georgiassa käyty sota loppukesästä 2008. Sen oppien myötä Venäjä sai pontta asevoimiensa uudistamiseen – jo sitä ennen mutta etenkin sen jälkeen Venäjän johdon retoriikka muuttui entistäkin aggressiivisemmaksi ja hyökkäävämmäksi. Nyt retorisiin, kuin myös käytännön keinoihin, kuuluu ydinaseilla uhkaaminen kuin myös hyvin aktiivinen ydinaseiden käytön harjoittelu – tätä tullaan näkemään myös Zapad-2017-sotaharjoituksessa. (Trumpin Pohjois-Koreaan kohdistuvassa retoriikassa on samoja, jos mahdollista, vieläkin voimakkaampia, uhkauksia).

On ymmärrettävää, että Suomessa merkittävin huomio kohdistuu lähestyvään Zapad-2017-sotaharjoitukseen, koskettaahan se Suomea, kyseisen harjoituksen lisätessä vastakkainasettelua Itämerellä ja lähialueillamme. Harjoitukseen liittyy myös – epätodennäköinen – mutta huomioitava Venäjän suorittama sotilaallinen toimi jotain ulkovaltaa kohtaan. Onko sitten kyse Valko-Venäjän tosiasiallisesta miehittämisestä vai Ukrainaan kohdistuva laajempi offensiivi (ja mahdollinen pyrkimys ratkaista Ukrainan sota sotilaallisesti)?

Kiinnittyykö huomiomme vääriin asioihin – jätämmekö huomioimatta jotain olennaista? Petri Mäkelä blogissaan ”Maskirovka buildup by Russia” (1) huomioi viimevuoden Kavkaz-2016-sotaharjoitusta edeltäneet “snap drills” ja/tai “readiness inspections” -harjoitukset, joista moniin osallistui huomattava määrä joukkoja ja joihin liittyi yhteiskunnallisia elementtejä, joissa yhteisöä valmisteltiin sodanajan käytäntöihin.

”However there is an ongoing, slow and creeping, buildup at the western border of Russia. Several combat units have been enlarged during the recent intakes of new recruits and conscripts. More importantly troops move around long distances in seemingly scheduled exercises, which are announced a day or few hours before they commence. These allow Russia to concentrate forces close to its borders and these troops can then be augmented for example by larger forces called in during a snap drill.” (1)

Venäjän länsirajalla, etenkin Ukrainan vastaisella rajalla on huomattavan voimakkaita keskittymiä, joihin kuuluu divisioonia, joiden ohjeistus, harjoittelu ja varustus, osoittaa niiden olevan offensiivia divisioonia, joita on harjoitettu nopeisiin syvälle ulottuviin offensiiveihin.

Karttaan on koottu neljä tällaista divisioonaa, joista kolme on sijoitettu Ukrainan rajan tuntumaan ja neljäs Smolenskin alueelle Valko-Venäjän rajan tuntumaan. Näiden kolmen divisioonan sijoittelussa on syytä huomioida se, niiden sijainti Itä-Ukrainan sotatoimialueen tuntumassa, käytännössä niiden varuskunnat ja tukeutumisalueet ovat lähimmillään muutamien kymmenien kilometrien päässä Ukrainan vastaiselta rajalta. Karttaan ei ole sijoitettu muita alueelle koottuja venäläisvoimia, joista on syytä huomioida 1. kaartin panssariarmeija, josta kenraali Ben Hodges arvioi NY Timesille seuraavaa: ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”. (2)

Nyt kun katse on kohdistettu Valko-Venäjään ja Itämeren alueelle, nämä Ukrainan rajanpintaan sijoitetut voimat ovat jääneet aivan liian vähäiselle huomiolle – itse asiassa yllättävänkin vähäiselle, kun huomioidaan se, kuinka niitä on vahvistettu viime aikoina ja kuinka alueelle on tuotu lisää venäläisvoimia.

Venäjän asevoimien moottoroituja joukkoja Rossoshissa, Voronezhin alueella Ukrainan rajan tuntumassa.

Venäjän asevoimien 152 mm Msta-S panssarihaupitseja kuvattuna Voronezhin alueella Ukrainan tuntumassa.

Samalla tavalla Venäjä vahvistaa joukkojaan etelässä Rostovin alueella kuin myös Krimillä, sekä Voronezhin alueesta pohjoiseen Belgorodin alueella – unohtamatta Valko-Venäjälle Zapad-2017-sotaharjoitukseen siirrettyjä joukkoja – käytännössä Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaa osaa tavalla tai toisella joukkoja pohjoisesta Kuolan niemimaalta Venäjän eteläisiin osiin Mustanmeren rannikolle saakka. Huomioitavaa on myös se, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjän asevoimien yksiköt harjoittelevat tiiviisti yhdessä ”kansantasavaltojen” joukkojen kanssa. Viime aikoina Luhanskin oblastin alueella alueen moottoroidut joukot – jotka käytännössä kaikki ovat venäläiskomennossa – ovat harjoitelleet aktiivisesti.

Sotaharjoitus elokuulta Ukrainalta miehitetyllä alueella.

Harjoitteluissa panssarikalustoon (kuvassa T-64BV) on kiinnitetty aiempaa useammin KMT-6 miinanraivausauroja. Harjoittelut ovat olleet säännönmukaisesti offensiivisia tämän kesän ajan.

Heinäkuun 31. ukrainalainen sotilasasiantuntija, parlamentaarikko Dmytro Tymchuk kirjoitti Facebook-tililleen lausunnon (käännetty englanniksi DFRLabin artikkelissa ”Are Separatists in Ukraine Joining Russia’s Largest Military Exercise?” (3)

”Preparations are being made for a series of exercises in the operational departments of the 1st Army Corps of the DNR and 2nd Army Corps of the LNR. These exercises are to be led by the Armed Forces of the Russian Federation in August and September of this year. According to the plan of the General Staff of the Armed Forces of the Russian Federation and the staff of the Russian 8th Combined Arms Army…”.

DFRLabin analyysissa suhtauduttiin epäillen mahdolliseen yhteiseen harjoitukseen, kuitenkin analyysin jälkeen on julkaistu Luhanskin ”kansantasavaltojen” toimesta video, jolla moottoroidut joukot harjoittelevat miehitetyillä alueilla – samansuuntaisia videoita on julkaistu myös taistelijoiden sosiaalisen median tileillä. Väistämättä herää ajatus siitä, että onko Dmytro Tycmhukin lausunnossa kuitenkin perää – harjoitellaanko alueella yhteistä suurharjoitusta varten ja jos harjoitellaan, onko harjoituksella jokin selkeä tarkoitus, onko sen tarkoitus johtaa johonkin konkreettiseen, kuten laajaan offensiiviin Ukrainassa?

Tämänhetkistä tilannetta Venäjällä joukkojen siirtojen osalta on verrattu 1968 tapahtunutta Tšekkoslovakian miehitystä edeltäneeseen aikaan. Tšekkoslovakia miehitettiin Varsovan liiton joukkojen toimesta 21. elokuuta 1968, samalla murskattiin poliittisesti liberaali ajanjakso Tšekkoslovakiassa – Prahan kevät.   Onko tämän arvion perusteella liian varhaista tehdä mitään johtopäätöksiä?

Näin loppuun on syytä huomauttaa muutamasta muusta vähäiselle huomiolle jääneestä Venäjän, Ukrainaa koskettavasta toimenpiteestä:

- Venäjä on sulkenut Kertšin salmen Venäjän ja Krimin niemimaan välillä osittain siviililiikenteeltä, merkittävimmiltä osin kielto koskee Mariupolin ja Berdjanskin satamiin matkaavia aluksia.

- Venäjän ja ”kansantasavaltalaisten” militanttikomentajien Ukrainaan kohdistuvat puheet ovat tiukentuneet, puheet ”kansantasavalloista” ovat entistä enemmän muuttuneet puheiksi Ukrainan epäonnistumisesta ja palauttamisesta kokonaisuudessaan Venäjän etupiiriin jopa sotilaallisin keinoin.

- Venäjä on saanut valmiiksi ns. Millerovo – Zhuravka välisen junaradan leikkauksen, joka sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauerin mukaan helpottaa Venäjän Ukrainaan kohdistamaa offensiivia kulkiessaan Ukrainan alueen kautta. (4)

Näin loppuun on syytä muistuttaa siitä, että Venäjän asevoimien doktriini on offensiivinen, että Zapad-2017-sotaharjoitus on laajin ja monimutkaisin sitten kylmän sodan vuosien, että Ukrainan rajan tuntumaan on keskitetty Venäjän toimesta huomattavia offensiivisia voimia, että Syyrian sodan oppeja on jo integroitu koulutukseen puhumattakaan Ukrainan sodassa saaduista opeista.

Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukovia mukaillen – puna-armeija taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän asevoimat toteuttaa tänä päivänä.

Marko

1. https://medium.com/@pmakela1/maskirovka-buildup-by-russia-cb7d2831b6c4 

2. https://www.nytimes.com/2017/07/31/world/europe/russia-military-exercise-zapad-west.html 

3. https://medium.com/dfrlab/separatist-exercises-with-russias-8th-army-b4d0c07e35e 

4. https://jamestown.org/program/zhuravka-millerovo-rail-bypass-a-threat-to-ukraines-national-security/ 

Kuvakaappaukset twitter (@glandecZP) ja Russian Military Analysis sekä youtube: Народная милиция ЛНР.